Rahoituspolitiikasta terveydenhuollon tuotantopolitiikkaan

12.10.2011

Professori, tutkimusjohtaja Ilkka Vohlonen kertoo Terveyspalvelut-lehden artikkelissaan uudesta kansallisesta hankkeesta, joka koskee terveydenhuollon tuotantopoliittista tutkimusta ja kehittämistä.

Terveydenhuoltomme rahoitusmuoto on erittäin hajanainen ja aivan liian hajautettu. Toisaalta se noudattaa kunnallisveroon perustuvaan Beveridge-mallia ja toisaalta keskitettyyn sosiaalivakuutukseen perustuvaa Bismarck-mallia. Näistä kumpikaan ei sovellu terveysmenojen ennakointiin (Vohlonen ym. 2011).

Aikaisempien tutkimustulosten mukaan alle 20 000 asukkaan väestöissä ei voida ennakoida tulevaa erikoissairaanhoidon tarvetta riittävän tarkasti. Yli 200 000 asukkaan väestössä laskettu ennustettavuus ei enää oleellisesti tarkkene. Suomalaiseen terveydenhuollon rahoituspolitiikkaan voidaan siis perustellusti tehdä aikamoisia muutoksia. Kuntien keskikoko Suomessa on noin 15 000 asukasta ja mediaanikoko noin 5 000 asukasta, siinä missä Saksassa, jossa käytetään Bismarck-mallia, ja Ruotsissa, jossa käytetään Beveridge-mallia, terveydenhuollon rahoituksesta vastaavien väestöjen koot ovat vähintään noin 450 000 asukasta.

Kansallinen terveydenhuoltoa koskeva tuotantopoliittinen tutkimus- ja kehittämishanke (TUOTA-hanke) on alkamassa. Hankkeen tavoitteena on laskea tarvittava erikoissairaanhoidon rakenne ja kapasiteetti kansallisella tasolla, ERVA-alueilla ja sairaanhoitopiirikohtaisesti tuotantotaloudellisin perustein.

Useiden kansallisten tutkimusten mukaan näyttää siltä, että maamme erikoissairaanhoidon rakenteelliset muutokset eivät vastaa perusterveydenhuollossa ja muissa hoito- ja hoivapalveluissa tai yleisessä yhteiskunnan infrastruktuurissa (esim. liikenne- ja kommunikaatiojärjestelyt) tapahtuneita muutoksia. Se johtaa lopulta erikoissairaanhoidon tuottavuuden ja taloudellisuuden kyseenalaistamiseen.

TUOTA-hankkeessa pyritään läpivalaisemaan muuttuvien ja kiinteiden kustannusten tarkoituksenmukaisuus siten, että lähtökohtana on oikean kysynnän tai tarpeen määrän ja käyvän hintatason tasapainottaminen.

Alustavat tulokset osoittavat, että on olemassa tuotantotaloudellisia perusteita sille, että erikoissairaanhoidon tuotantorakennetta muutetaan. Sen tulisi vastata paremmin suurempien kysyntä- tai tarvemäärien tyydyttämistä – siis suurempien kuin nykyisten sairaanhoitopiirien väestöjen tarvetta. Tähän varmastikin päästään muun muassa sopimalla tuottajien välisistä työnjaoista, keskittämällä ja muuttamalla tuotantokonsepteja.

Vaikka TUOTA-hanke keskittyy tuotantotalouteen, sen suunnittelussa on yritetty ymmärtää myös muita tuotantopolitiikan osa-alueita. Näin pyritään varmistamaan, että erikoissairaanhoidon kustannus- ja vastaava hintataso kuvaavat rahoittajatahoille erilaisten kustannustekijöiden merkityksen läpinäkyvämmin kuin nyt. Oletuksena on, että poliittisen vastuun merkitys erikoissairaanhoidon ei-tuotantotaloudellisesti perustelluista kustannuksista kasvaa, joka johtaa entistä tuottavampaan ja taloudellisempaan erikoissairaanhoidon palvelurakenteeseen. Samalla todennäköisesti syntyy alku uudenlaiselle julkisesti tuotettujen erikoissairaanhoidon palvelujen suunnittelulle.

Hanketta tehdään Kuntaliiton johdolla sairaanhoitopiirien verkostohankkeena ja sitä koordinoi Audiator-yhtiöihin kuuluva Audiapro Oy. Sairaanhoitopiirien lisäksi asiantuntijuuttaan hankkeeseen tuovat Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL), Itä-Suomen yliopisto ja Audiator-yhtiöt.

Lue koko artikkeli seuraavasta Terveyspalvelut-lehdestä!

Lisätietoja:
professori, tutkimusjohtaja Ilkka Vohlonen
etunimi.sukunimi@audiator.fi
Puh. 050 383 9938